Peruspalveluministeri Paula Risikko
Puhe Jalmari ja Rauha Ahokkaan Säätiön 50-vuotisjuhlassa 3.11.2007

Arvoisat kuulijat, hyvät naiset ja herrat,

On ilo olla Jalmari ja Rauha Ahokkaan säätiön 50-vuotisjuhlassa. Erityisen ilahtu-nut olen professori Jussi Huttusen juhlaesitelmän teemasta sairauksien ehkäisyyn liittyen. Varhainen puuttuminen, ennaltaehkäisy ja terveyden edistäminen ovat mi-nulle erittäin tärkeitä teemoja. Niin on myös koko hallitukselle.

Hallitusohjelmakirjauksen mukaisesti syksyllä on aloittanut kolme politiikkaoh-jelmaa, joista terveyden edistämisen politiikkaohjelma sosiaali- ja terveysministeriössä. Politiikkaohjelmat ovat hallitusohjelmassa määriteltyjä laajo-ja, poikkihallinnollisia tehtäväkokonaisuuksia hallituksen keskeisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Politiikkaohjelmat koostuvat eri ministeriöiden toimialoihin kuu-luvista toimenpiteistä, hankkeista ja määrärahoista.

Terveys on ihmisen tärkeimpiä arvoja. Näin todetaan hallituksen terveyden edistä-misen politiikkaohjelmassa. Terveys on myös Suomen menestyksen kilpailutekijä, sillä kansanterveys on tärkeä taloudellisen, sosiaalisen ja inhimillisen kehityksen kulmakivi.

Terveyden edistämisellä voidaan osittain vastata väestön ikääntymisen haasteisiin; terveet ja työkykyiset aikuiset jaksavat ja jatkavat pidempään työelämässä ja ikäihmisten toimintakykyisyys vähentää terveydenhuoltopalvelujen kysyntää.

Hallitusohjelmassa politiikkaohjelmalle on esitetty perusteluina mm. ylipainosta ja alkoholin liikakäytöstä aiheutuvien ongelmien voimakas lisääntyminen. Myös las-ten ja nuorten kasvava ylipaino ja heikentynyt fyysinen kunto on huolen aihe. Mielenterveysongelmat ovat suurin työkyvyttömyyden aiheuttaja ja sairauspoissa-olojen syy. Ikääntyvässä Suomessa työikäisten työkykyisyyden ja ikäihmisten toimintakyvyn ylläpito ovat avainasioita.

Useimmat merkittävät terveysongelmat kasautuvat heikommassa sosioekonomises-sa asemassa oleviin ryhmiin, kuten työntekijäammatissa toimiviin, vähän koulutettuihin ja pienituloisiin. Terveyden edistämisestä saadaan paras hyöty, jos huolehditaan siitä, että toiminta saavuttaa myös nämä ryhmät.

Politiikkaohjelman keskeinen tehtävä on edesauttaa ja vahvistaa terveyteen sekä terveyden ja toimintakyvyn edistämiseen ja ylläpitämiseen vaikuttavien näkökohti-en ottamista huomioon yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja palvelujärjestelmässä - niin valtion-, alue- ja paikallishallinnossa - sekä elinkei-noelämässä, työpaikoilla, järjestöissä ja yksilötasolla. Terveyden edistäminen on siis laaja-alaista ja poikkihallinnollista toimintaa, jossa tarvitaan eri ministeriöiden, kuntien, elinkeinoelämän ja järjestöjen yhteistä panosta ja tietysti myös yksilötason vastuunkantoa.

Politiikkaohjelmalla pyritään ennen kaikkea siihen, että terveyden edistämisen yh-teiskunnallinen ja taloudellinen merkitys omaksuttaisiin eri päätöksentekotasoilla ja että siihen sitouduttaisiin eri hallinnonaloilla. Terveyden edistämisen rakenteita onkin vahvistettava uudistettavassa terveydenhuollon lainsäädännössä ja kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä. Koska terveyden edistämisen eri keinoista ja toimitavoista on jo olemassa paljon tutkittua tietoa, tämä tieto sekä parhaat käy-tännöt ja tuloksekkaimmat hankkeet on koottava, tuotteistettava, levitettävä ja juurrutettava. Näin vahvistetaan osaamista.

Politiikkaohjelman sisällölliset painopisteet ovat:

Kiteytetysti politiikkaohjelman missio on levittää terveyden edistämisen merkitys mahdollisimman laajalle yhteiskunnan eri sektoreilla niin, että se omaksutaan itses-tään selväksi näkökulmaksi arjen työssä ja toiminnassa.

Terveyden edistäminen on jo pitkään kuulunut sosiaali- ja terveysministeriön kes-keisiin strategioihin ja sen asemaa on vahvistettu mm. tuoreessa Kansanterveyslain uudistuksessa. Valtioneuvosto on vuonna 2001 tehnyt periaatepäätöksen Terve-ys 2015-kansanterveysohjelmasta ja vuonna 2006 STM julkaisi Terveyden edistämisen laatusuositukset kuntien työn tueksi. Laaja-alainen ja poikkihallin-nollinen Kansanterveyden neuvottelukunta alajaostoinen seuraa kansanterveysohjelman tavoitteiden toteuttamista ja tekee aloitteita aihepiiriin liit-tyvistä hankkeista. Erillisiä toimintaohjelmia ja valtioneuvoston periaatepäätöksiä on tehty mm. alkoholi- ja huumausainepolitiikasta sekä terveyttä edistävästä lii-kunnasta.

EU-pj-kauden slogan: " Terveys kaikissa politiikoissa"

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen tulee olemaan keskeisessä asemassa myös joulukuussa julkistettavassa sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehit-tämisohjelmassa. Tämän KASTE-ohjelman tarkoituksena on koota edellä mainittujen hankkeiden keskeiset linjaukset ja alleviivata kuntapäättäjille sosiaali- ja terveyspolitiikan tärkeimmät ja ajankohtaisimmat kysymykset.

Ennaltaehkäisyn osalta onkin hyvä muistaa, että…

Terveydenhuoltolaki ja PARAS-hanke

Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulmasta tämän hallituskauden tärkeimpiä asioi-ta ovat uusi terveydenhuoltolaki sekä kunta- ja palvelurakennehanke. Näin voi katsoa myös kansalaisen ja kuntalaisen näkökulmasta. Paras-hankkeen tavoitteet on kirjattu puitelain ensimmäiseen pykälään:

Puitelaki on määräaikainen, kuntien suunnittelua ohjaava laki. Sosiaali- ja terve-ysministeriö on yhdessä Suomen Kuntaliiton kanssa pyrkinyt tukemaan kuntien toimeenpanon valmistelua useilla kuntakirjeillä. Erikseen kuntia on informoitu so-siaali- ja terveyshuollon hyvän yhteistyön tarpeellisuudesta, terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä sekä ympäristöterveydenhuollon järjestämisestä.

Suunnittelua ohjaavaa puitelakia täsmennetään erityislainsäädännöllä. Hallitusoh-jelman mukaisesti olen asettanut työryhmän valmistelemaan erikoissairaanhoitolain ja kansanterveyslain yhdistämistä yhteiseksi terveydenhuol-tolaiksi. Tavoitteena on perusterveydenhuollon vahvistaminen ja nykyisten palveluiden kehittäminen. Toimeksiannon mukaan uuden lain valmistelussa on asiakaslähtöisyys/ potilaan näkökulma keskeinen, samoin terveyden ja hyvinvoin-nin edistäminen.

Kansalaisen näkökulmasta on tärkeää, että palvelukokonaisuudet pysyvät ehjinä ja että on selkeää se, mistä palvelut saadaan ja kuka niistä vastaa. Palvelurakenteen selkeys on tärkeää myös henkilöstön ja poliittisen päätöksenteon näkökulmasta. Uusi terveydenhuoltolaki valmistellaan siten, että se tukee ja täsmentää Paras-hankkeen tavoitteiden toteuttamista kunnallisissa peruspalveluissa. Riittävä väes-töpohja on yksi edellytys palvelurakenteen vahvistamisessa, sosiaali- ja terveydenhuollon eheys toinen - yhtä tärkeä edellytys ja viimeisenä mutta ei lain-kaan vähimpänä nostan esiin terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen.

Sekä terveydenhuoltolain uudistamisen että Paras-hankkeen perimmäinen tavoite on yhteinen: varmistaa kuntien kyky vastata tulevaisuuden haasteisiin.

Meneillään on paljon muitakin terveyden edistämisen hankkeita. Niistä monet liit-tyvät juhlivan säätiönkin toimialaan. On arvokasta, että yksityishenkilöt ovat aikanaan katsoneet mielenterveyden, keuhkosairauksien ja endokrinologisen tutki-muksen niin tärkeiksi että se on johtanut säätiön perustamiseen. Kiitos työstänne.

Lopuksi haluan onnitella sekä 50-vuotisjuhliaan viettävää säätiötä että professori Jussi Huttusta merkittävästä huomionosoituksesta. Työ terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisyn parissa jatkukoon ikuisesti.